Vuonna 1990

Vuoden 1990 alussa sain oman työhuonerakennuksen ja teosten koko kasvoi.

Olin käsitellyt 1987-88 paljon eläinaiheita ja halusin työstää nyt ihmisiä ja eri kulttuureja, tutkia erilaisia paikkoja ja valoja, sisä- ja ulkotilaa. Halusin löytää omanlaiseni ihmishahmon ja se oli vaikeaa. Halusin ihmisen kasvavan jostakin samoin kuin puvut olivat kasvaneet työn alareunasta ja valitsin kasvualustaksi huonekalun. Muutamassa työssä (Perulainen kukkaistyttö, Gruusialainen kukkaistyttö ja Niilin tyttö) kokeilin millä tavalla elävänmallin käyttö vaikuttaisi oman ihmishahmon löytämiseen. Se kahlitsi jonkin verran, mutta oli erittäin hyödyllistä etsinnän etenemisen kannalta. Toisaalta halusin töistäni taas erittäin askeettisia ja veistoksellisia, värejä myöten. Etsin naisten ihonväriksi ja näiden töiden pääväriksi mustasta, keltaisesta ja valkoisesta sekoitetun vaalean värin, jonka nimesin betoniksi.

Sieluni vaati vahvoja, tummia, värikkäitä töitä edellisten vaaleuden ja selkeyden jälkeen. Mies ja hänen saalinsa -sarjan teknisenä motiivina oli vanha kouluaikainen piirustustehtävä, jossa sakuroilla piirrettiin useaa väriä läiskinä paperille ja kaiken päälle mustaa ja lopuksi kuva raaputettiin jollain terällä auki. Metalligrafiikan tekninen monipuolisuus mahdollisti näiden töiden tekemisen ja rajasi näiden töiden aiheen eksotiikan puolelle, joissa yhdistin paljon käyttämäni eläinaiheet ihmishahmoon.

Hain koko ajan uusia välineitä ja ajatuksia erilaisten elävien pintastruktuurien tekemiseen. Käytin aaltopahvia, kaiverrettua linolaattaa ja rasvaliitua, mutta pyrin kuitenkin tekemään askeettisempia töitä edellisten runsauden jälkeen.

Pidin värien sekoituspäiviä ja väriskaalani laajeni. Otin käyttööni jopa vihreän, jota en ollut sietänyt aikaisemmin töissäni. Olin saanut siitä "pahoinvointikohtauksia" asuttuani opiskeluaikanani myrkynvihreissä asunnoissa. Väriviidakkoni laajeni ja aloin nimetä sekoittamiani värejäni; oliivi, betoni, luumu, savi, kahvi, kettu, sointu, merenvihreä, sumunsininen jne.

Yksityisnäyttelyt
Rauma, Taidemuseo

Näyttelyt
Rovaniemi, Taidemuseo, Grap-hi-tic-ryhmä
Lahti, Taidemuseo, Amnesty-näyttely

Bibliografia
30.09.1990 Lapin Kansa Unelma, Sanelma ja Ankkatapetti Martti Isometsä | Grap-hi-tic Rovaniemen Taidemuseo
28.09.1990 Pohjolan Sanomat Yhtenäistä Grap-hi-ticia Matti Rapakko| Grap-hi-tic Rovaniemen Taidemuseo
07.07.1990 Hämeen Sanomat Gallerie Auris esittelee neljä graafikkoa | Galleria Auris Hämeenlinna
25.03.1990 Satakunnan Kansa Myyttistä syvyyttä, estotonta pintaa Erkki Linnala | Ars Rauma, Rauman Taidemuseo
18.03.1990 Länsi-Suomi Kokemista ja kokeilua Tom Osmonen | Ars Rauma, Rauman Taidemuseo