Mitä on grafiikka?

grafiikka

Lisätietoa grafiikasta Peilikuvia-sivulta

Grafiikka-nimitys tulee kreikkalaisesta sanasta grafein = kaivertaa, piirustaa, kirjoittaa. Se on kuvataiteessa yleisnimitys menetelmille, joilla taiteilijan valmistamista painolevystä voidaan vedostaa kuvia paperille tai muulle materiaalille. Kuva tehdään painolaatalle peilikuvana ja vedostetaan prässillä. Monivärigrafiikassa valmistetaan yleensä jokaista väriä varten oma painolaattansa.

Grafiikassa taiteilija luo uniikkityön sijasta kuvapohjan tai kuvapohjia, joista lopullinen työ painetaan eli vedostetaan. Näin syntynyt vedos ei ole taideteoksen kopio, vaan itsenäinen taideteos, alkuperäinen grafiikanlehti.

Taidegrafiikan menetelmät jaetaan perinteisesti neljään ryhmään sen mukaan kuinka painettavat viivat tai pinnat laatassa sijaitsevat eli mikä osa laatasta ottaa vastaan painoväriä.

Grafiikka © Juha Joro: Taidegrafiikka

sarjamerkinnät

1930-luvulta Iähtien on sarjojen numeroimisesta ja signeeraamisesta tullut vallitseva käytäntö. Sarjan suuruus on päätettävä heti ensimmäistä vedosta signeerattaessa. Laatasta saa ottaa vain yhden sarjan, mutta sen suuruus on vapaasti itse kunkin päätettävissä. 100 vedosta on kuitenkin jonkinlainen rajapyykki, jonka yli mennään harvoin. Tällä hetkellä on pyrkimys pikemminkin tehdä pieniä kuin suuria sarjoja, taustalla tässä on halu korostaa taidegrafiikan harvinaisuusarvoa. Pieni sarja on edullinen myöskin laatan kestävyyden kannalta. Luonnollisinta on ottaa sellainen sarja jonka vedostamisen laatta vaikeuksitta kestää. Sarjan kokoon vaikuttaa myös laatan koko: hyvin suuresta laatasta otetaan harvoin suuri sarja. Vedosten numerointia koskeva käytäntö muuttuu ajan mukana ja eroja syntyy esimerkiksi siirryttäessä maasta toiseen. Taiteilija joka haluaa korostaa grafiikan helppoa levitettävyyttä ei ehkä numeroi vedoksiaan sarjaksi lainkaan. Nykyään pidetään kuitenkin tärkeänä kaikkia keinoja, joiden avulla originaaligrafiikka voidaan erottaa kirjapainomenetelmillä toteutetusta ns. jäljennösgrafiikasta.

Sarjaan kuuluvat vedokset merkitään käyttämällä murtolukua, jossa viivan yläpuolella oleva numero ilmaisee kyseisen vedoksen numeron ja viivan alapuolella oleva kertoo koko sarjan suuruuden (esimerkiksi 1/30, 2/30 jne).

Yleensä vedoksen todellisella ottamisjärjestyksellä ei ole mitään tekemistä numeroinnin kanssa, mutta joissain tapauksissa kun on kysymys helposti kuluvista laatoista kuten kuivaneula tai mezzotinta saattaa sarjan alkupään vedoksissa olla eroja verrattuna loppupäähän.

t.p.l'a

T.p.l'a -merkintää käyttää taiteilija, joka itse vedostaa omat työnsä. Kirjainlyhennelmä voidaan kirjoittaa sarjanumeroinnin kummalle puolelle hyvänsä. useimmiten se kuitenkin tehdään vasemmalle. Merkintä tulee ranskan kielen ilmauksesta tiree par l'artiste, joka tarkoittaa "taiteilijan itsensä vedostama".

työvedos

Työvedos otetaan laatan vielä ollessa kesken tarkistettaessa syövytysten ja muiden työvaiheiden vaikutuksia laattaan. Merkitään Työvedos I, II jne. tai I, Il état. Koevedos otetaan valmiista laatasta etsittäessä sopivaa vedostustapaa, paperia tai värejä. Merkitään Koevedos I, II jne. Usein nämä niinkuin työvedoksetkin tuhotaan ellei niillä ole joitain erityisiä ansioita tai ellei niiden avulla haluta dokumentoida työn eri vaiheita.

bon a tirer-vedos

Vedos jonka mukaan vedostaja tekee koko sarjan. Ranskankielinen merkintä tarkoittaa hyvä vedostettavaksi. Näitä vedoksia on aina yksi kappale eikä sitä numeroida

taiteilijan vedos (e.a, a.p)

Taiteilijalla on oikeus ottaa taiteilijanvedoksia 10% sarjan suuruudesta. Taiteilijan vedoksia voi kuitenkin olla hiukan enemmänkin, mutta niiden määrä ei koskaan ole huomattavasti mainittua 10:tä prosenttia suurempi. Taiteilijan vedokset numeroidaan sarjaksi ja merkitään Taiteilijan vedos 1/3. Numeroinnin voi halutessaan tehdä myös roomalaisilla numeroilla. Usein käytetään myös merkintöjä Epreuve d'artiste fai Artist's proof.

h.c.-vedos

Merkintä tulee ranskankielen sanoista Hors Commerce ja tarkoittaa myynnin ulkopuolella. Näitä vedoksia voi sarjan lisäksi olla muutamia, ja ne on tarkoitettu yksityiseen käyttöön eikä myytäväksi. H.C.-vedoksia ei yleensä numeroida. Joskus käytetään myös merkintää Presentation Proof.

vedostajan vedos

(P.P) Vedostajalla on oikeus saada vedostamastaan sarjasta itselleen yksi vedos. Merkintä voi olla henkilökohtainen omistuskirjoitus tai yksinkertaisesti Vedostajan vedos, Printer's proof, Prova di Stampatore jne.

mitätöintivedos

Kun sarja on vedostettu, vedetään piirtimellä laatan yli viivat ja otetaan tuhotusta laatasta vedos, joka todistaa sen ettei lisää vedoksia voida ottaa. Englanninkielinen nimi on Cancellation Proof.

uniikkivedokset

Uniikkivedoksien numeroiminen ja merkitseminen poikkeaa normaalista grafiikan merkitsemistavasta jonkun verran. Koska uniikkivedos on laatoilta painettu ainutkertainen vedos merkitään se 1/1.

e.v. (édition variée) muunneltu sarja

Silloin kun varsinaisen painolaatan lisäksi käytetään uniikkipainomenetelmiä (esim. monotypiaa), voidaan sarja merkitä muunnelluksi sarjaksi, jossa jokainen vedos on uniikki. Samoin voidaan merkitä myös erilaiset värivariaatiot. Esimerkiksi E.v. 1/5. Englanninkielinen nimi on Edition variable.

monotypia

Monotypia sen sijaan voidaan merkitä sanalla monotypia, joka kirjoitetaan normaalin numeroinnin tapaan vedoksen vasempaan alalaitaan. Monotypian kohdalla käytäntö on kuitenkin aika kirjavaa. Koska varsinainen matriisi puuttuu, voi kuvan signeerata samaan tapaan kuin minkä tahansa paperille tehdyn taideteoksen.

Numeroinnin ja signeerauksen sijoittaminen vedokseen on täysin taiteilijan päätettävissä. Tavallisin paikka numeroinnille on kuva-alueen vasen alareuna ja signeeraukselle sen oikea alareuna. Usein näiden väliin kirjoitetaan myös työn nimi joko lainausmerkeissä tai ilman. Jotkut tekevät merkinnät aina vedoksen alareunaan: siten voi estää paspiksien käytön kehystyksessä jos haluaa varmistaa, että kaunis vedospaperi näkyy aina kauttaaltaan. Jos kuvapinta ulottuu paperin reunasta reunaan, saattaa merkinnät joutua tekemään kuva-alueelle. Numeroinnin ja signeerauksen voi tehdä myös vedoksen takapuolelle.