Lähdeteos

18-osainen alttaritaulu. Jokainen osa on diptyykki, eli kaksiosainen avattava teos. Jokaisen teoksen kannessa on kirjain, jotka muodostavat yhdessä sanat "Ikuisen elämän lähde".

Lähdeteos on tilausteos, joka on sijoitettuna Tampereen evankelisen seurakunnan Kappeliin. Teoksen tekstejä ja kuvia käytetään kirkollisissa yhteyksissä, mutta teos toimii myös tilallisesti.

Tampereen seurakuntien kappeli on avoinna myös yleisölle seurakuntien talon aukioloaikana osoitteessa Näsinlinnankatu 26.

Lähdeteokseen kuuluu 18 värillistä syväpainografiikan vedosta teksteineen. Kuva- ja tekstivedosten pareista muodostuu kirjan kaltainen diptyykki. Kun diptyykki suljetaan, sen kannessa oleva alkukirjain eli anfangi tulee näkyviin. Alkukirjaimista muodostuu teksti IKUISEN ELÄMÄN LÄHDE. 

Vaikka Lähdeteoksen kuva-aiheet ovat syntyneet hartaustekstien pohjalta, vedokset toimivat myös itsenäisinä taideteoksina, ilman tekstiä. Keskeistä on kuvien harras tunnelma. Teossarjaa varten taiteilija tutki keskiajan ja varhaisrenessanssin kuvakieltä ja -kerrontaa. Ihmishahmoista, katseista, kehon ja käsien elekielestä voi löytää viitteitä 1300- ja 1400-lukujen freskotaiteen mestareiden, kuten Masolinon, Simone Martinin tai Fra Angelicon taiteeseen.

-Marjo-Riitta Simpanen

Lähdeteokseen sisältyy kolme eri aikakäsitettä.

Teos kokonaisuudessaan kuvaa kristillistä ajanlaskua, sillä sen yksi rakennusaine on ollut Raamatun tekstit. Lisäksi lauseessa "Ikuisen elämän lähde" on kaksi aikakäsitettä; ikuinen ja elämä.

Aika, jota nyt elämme, mitataan kristillisen ajanlaskun mukaan. Vuonna 45 e. Kr Julius Caesar teetätti tähtientutkija Sosigeneella uuden kalenterin, jota alettiin kutsua juliaaniseksi kalenteriksi. Kuudennella vuosisadalla apotti Dionysios alkoi käyttää ajanlaskun mittarina Kristuksen syntymää. Vuonna 1753 Suomessa luovuttiin ns. vanhan luvun kalenterista ja otettiin käyttöön gregoriaaninen kalenteri, jossa on Kopernikuksen tarkistamat vuorokauden ja vuoden pituudet. Ajanlaskun virhe on enää vain 25 sekuntia vuotta kohti.

Ikuinen on subjektiivinen ja elämäkatsomuksellinen aikakäsite, johon jokaisella on oma mittarinsa. Vanhemmista voi tuntua aikakäsite aivan erimittaiselta kuin lapsista. Ikuinen liitetään myös rakkauteen ja tunteisiin yleensä ja joillekin ikuisuus voi olla elämän mittainen ja jollekin lyhyempi. Ikuisuus on myös abstraktimpia aikakäsitteitämme, sillä sen mittaaminen ei onnistu tieteen keinoin. Ikuisuus on tähtitaivaan ja avaruuden musta aukko.

Elämä on myös subjektiivinen ja samalla myös fyysinen aikakäsite ja se on jokaisella meillä erimittainen. Elämä on todennäköisesti useimmille meille myös arvokkain aikakäsite. Joku säästää ja joku tuhlaa, mutta kukaan ei ole täysin tyytyväinen. Elämään liittyvä arvoitus liittyy paljolti elämän pituuden käsitteeseen, joka ei ole meillä itsellämme tiedossa. Ihmiset yrittävät pidentää elämänsä ja se on myös yhteiskunnallinen tavoite. Lasten kuolleisuutta yritetään vähentää ja vanhuutta venyttää.

Elämän laatu on todennäköisesti yksi nykyaikaisista lähteistä, joista ikuista elämää haetaan.