Alku

Aika palaa alkuunsa ja toistaa yhä uudelleen saman matkan. Aika on suhteellista, koska oikeasti ei ole muuta aikaa kuin se mikä on tässä ja nyt.

Yhden kirjaimen muutos sanaparissa muuttaa merkityksen. Katse kulkee vasemmalta oikealle ja takaisin.
Aina uudelleen. Alusta loppuun ja lopusta alkuun. Milloin kaikki alkoi ja millä hetkellä loppu alkoi?
Onko katse synnyttänyt ikiliikkujan, joka palaa aina alkuun? ALKU - LOPPU LOPUN - ALKU.
Onko lopun alku loppu vai uusi alku? Kuinka kauan alku kestää ja milloin loppu tulee?
Onko alku nollapiste vai onko loppu nollapiste?
Miettiminen tuntuu muumimaiselta tai nallepuhfilosofialta.

Kaikki on ennen tai jälkeen tai samaan aikaan tapahtuvaa suhteessa kaikkeen muuhun. Ajalla on kesto: pitkä tai lyhyt tai jotain siltä väliltä.

ALKU on vielä hämärä, hahmottumaton, sumuinen sana. Aikaa voidaan mitata matemaattisesti ja ajalle voidaan asettaa rajoja. Rajalla, nollapisteessä, jossa ei ole tiedostettuja menneisyyden, nykyisyyden tai tulevaisuuden hetkiä, jokin on päättynyt, mutta jokin ei ole vielä alkanut. Siellä on välitila, taukopaikka kahden sanaparin välillä, jossa ajalla ei ole vielä ulottuvuuksia tai suuntaa.

(Lainaukset: Martti Lindqvist, Surun tie, Wsoy)